Viime viikolla taas nukuin melkein kaikki yöt nojatuolissa. Se flunssa, vai mikä lie. Kohtuu hyvin ne yöt meni, mutta kahtena yönä heräsin melko outoon oloon.
Omasta mielestäni olin kummallakin kerralla täysin hereillä. En kokenut tilannetta uhkaavaksi. Ja lisätään nyt vielä, että en usko jumalaan, en enkeleihin enkä aaveisiin.
Otsikko on lainattu Lauri Viidalta, se jatkuu: ei kulu tunti, ei sekunti mikään.