En periaatteessa pidä elintasopakolaisuusmamuista ja jotkut kuvittelevat, että en osaa asettua heidän asemaansa. Väärin, väärin. Hyvinkin tiedän miltä tuntuu rahan takia syrjitystä ja hyljeksitystä yksilöstä.
Enkä mene lapsuuteeni, vaan nykypäivään. Katsokaa ja kauhistelkaa elämääni katkeran ikeen alla viimeisen puolen vuoden aikana.
Pitääkö taittaa rautalangasta? Elän alueella, jossa liigajoukkue Ilves ei ole suuressa suosiossa ja ilman muuta ostan lippiksen kahdella eurolla enkä viidellätoista.