Meni vähän myöhään. Säätiedotus ei luvannut meille lunta, mutta niin vain tuli pihaan melkein 30 cm. Siinä mennyt päivää. Mutta kirja.
Kirja oli meillä asuvalla naisella mukana matkalukemisena Madeiralla. Emme yleensä lue samoja kirjoja, mutta kun ko. nainen sen piilotti patjansa alle eikä suostunut näyttämään, “roskakirjasta” vain tuhisi, niin luin tietysti heti kun sain käsiini. Onhan se joskus hyvä tietää minkälainen on meillä asuvan naisen maku?
Edellä olevasta kohtauksesta kirjan tyyli aika hyvin selviää. Juha Vuorinen tulee eittämättä mieleen. Kyllä kirja minua nauratti, useammankin kerran, mutta jos kirjallisuuden ottaa vakavasti, niin ei kannata avata.
Runo oli kirjasta ja sen esitti päähenkilö Kerttulin sisko. Kaikki apahtuu Madeiralla, nimetyissä paikoissa. En käske enkä kiellä tutustumaan.
J.K. Meillä asuva nainen väittää, että hän ei kirjaa kokonaan lukenut, alku riitti.