Loppuu elokuu ja minusta näkee sen

Niin se vain tulee joka vuosi. Syksy. Eipä silti olen aina pitänyt syksystä, mutta en pidä kynnetyistä pelloista enkä marraskuun pimeydestä.

Omenoita tulee tavallaan paljon ja tavallaan vähän. Täälläpäin on kaikilla puut täynnä omenoita, mutta ne ovat melkein kirsikan kokoisia.

Mutta eiköhän se tästä, päivä kerrallaan kohti maailman loppua.

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.