Olisinko kohta kymmenen vuotta Saimaalla reissannut veneilemässä. Yleensä olen ajanut Tampereen kautta, mutta nyt lähdinkin Keuruun tietä.
Lounaalla päätimme Keuruulla käydä, aika lailla oli paikan valinta arpapeliä. Onni-Tonniin sitten jahkauduimme.
Mainostavat ”konstailematonta kotiruokaa” ja palasivatpa muinaisen nuoruuteni työmaaruokaloitten makuelämykset mieleeni. Sillä sitähän se oli. Kyllä siellä kannattaa poiketa, jos on valmis syömään hieman epäterveellisemmin.
Oman lisänsä ruokailuun antoi naapuripöydän kantaugrilainen porukka. Koko lounaamme ajan tarinoivat jostain Niilosta ja sen elämästä. Suurin osa jutuista oli valitettavsti painokelvottomia. Käykääpä kuuntelemassa. En voi tosin taata mitä juttuja kuulette ja keneltä.