Ettei totuus unohtuisi tässä koronan keskellä

Meillä asuvan naisen kanssa olemme käyneet, jonkun kerran viikossa, samalla Shellillä kahvilla muutaman vuoden. Minulla on tapana moikata sitä eläkeläisten kantaporukkaa, mutta puheissa emme ole olleet. Satuinpa sitten kerran olemaan yksin matkassa. Kantaporukka katseli uteliaana ja sitten yksi tuli kysymään, että sopiiko kysyä, että mikä se minä olen oikein miehiäni, kun kaikenlaisia juttuja ovat kuulleet, että kuulemma olen ollut iso herra ja kauhean lukenut.

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.