Kuudes päivä, ilma oli kaunis ja meri aaltopeltikattona. Päätimme toteuttaa monivuotisen haaveen ja mennä sinne, missä kukaan muu valkoinen mies ei ole aiemmin käynyt. Matkasimme Märketille.
Ja viimein merihirviöstä valuvan kuolan takaa häämötti pelätty ja kauhulla ajateltu Märket.
Emme me kovin kauan Märkettiä ihailleet, pedot peloittivat ja niinpä käänsimme rivakasti Baylinerin ylösalaisin, tyhjensimme sen vedestä, pitäen tarkasti huolta siitä, että siimat eivät sotkeennu. Takilat hoidimme vaihtamalla takilakuulat ilmapalloihin siksi aikaa, kun vene oli ylösalaisin. Pian jatkoimme uistelua tyytyväisinä siitä, että olimme hengissä reissustamme selvinneet. Suuntasimme siis takaisin kotiSuomea kohti ja kiitollisen haikeana kaikui aaltojen yli laulumme: Laps Suomen ääällöös vaihta pois, sun maaaataaas iiihaaaanaa….
Tiedän mitä ajattelette. Luulette, että kopioin netistä majakoiden kuvia ja vain väitän käyneeni siellä. Haa, johan pomppas. Minulla on kuva merineliömetristä, 365 metriä Märketistä koilliseen. Sellaista ei netistä löydy. Vaadittaessa otan kuvan mukaan ja mennään katsomaan, paikka löytyy varmasti. Kuvasta voi verrata.
Muita uistelijoita ei ollut, kuten hyvin tiesimme. Silakka oli reilusti ja laivojakin sai väistellä.